keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Päivän annos ja stevia -pohdintaa

Ihanaan rentoon aurinkopäivään istuu kuin nenä päähän kasaan kokoamani ateria; voissa paistettuja jumbo herkkusieniä sekä valloittavan hyvää feta-avokado salaattia.




 Salaattiin tuli 1/2 ptk apetina fetaa paloina, 1 tomaatti lohkoina, 1/2 avokado paloina, pari kourallista salaattisekoitusta, ripaus suolaa ja pippuria sekä loraus oliiviöljyä. Herkkusienet on vaan paistettu runsaassa voissa pannulla sekä päältä että alta niin että väriä tarttui kunnolla ja sienet pehmenivät ja lämpenivät, asettelin päälle lisäksi vähän fetajuustoa.  Avokadon toisen puolikkaan pilkoin lautaselle mukaan myös.

Jälkkärinä veriappelsiinilimsaa sekä nougat jäätelöä. Limsa on sitä paljon hehkutettua stevialla makeutettua(ja maistui ihan samalta kuin aina ennenkin, makeuttajasta riippumatta). En osaa vielä oikein sanoa mitä mieltä steviasta olen, mutta ainakin se on todennäköisesti parempi vaihtoehto kuin aspartaami.

Koska stevian käyttö on EU-maissa niin lapsenkäsissä vielä saa nähdä miten se jatkossa yleistyy. Vielä pari kuukautta sitten steviaa ei saanut myydä "ruoka" aineena joten sen käyttö ja saatavuus on räjähtänyt ihan hetkessä Suomessa.  EU on asettanut makeuttajan käytölle päiväkohtaisen rajoituksen (4mg/painokilo) joten taidetaan olla vielä aika varovaisia päättäjä-akselillakin. Itseä lisäksi vähän mietityttää kasvin alkuperä ja sen viljelykeinot. Stevia vaikuttaa vähän "super-ruualta", tuleehan se Etelä-Amerikasta ja on hypermakeaa, kaloritonta ja ollut käytössä joissain maissa jo ikiaikoja.

Uusi banneri, kiva vai ei-kiva?

maanantai 27. helmikuuta 2012

Valmis neuleliivi/härpäke

Niin sanotun lomaviikon väsyneeseen alkuun sain valmiiksi ihanan ihanasta Rowanin Kid mohair silk langasta neulotun liivin! Kahdella kerällä syntyi alkuperäistä ohjetta lyhyempi ja timmimpi neule, joka passasi mainiosti. Ohje oli siis helmikuun Modasta, lanka ohjeen mukainen, samoin silmukkaluku. Lankaa käytin tosiaan vähän vajaat 2 kerää ja pitsineuleen lisäksi tein sileää neuletta rauhoittamaan neuletta (ja nopeuttamaan hommaa..).

Visualisoimaan pari iltahämärässä otettua pönötyskuvaa. Tykkään kuinka neuleen reunat kiertyy edessä vähän rullalle ja samoin takana. Fiilistelen valmiiksi keväämpää jolloin voi lähteä ulos takin sijaan pitkähihaisen ja tämän härpäkkeen kanssa.








Eli neule itsetehty Rowanin langasta, superpehmoinen. Paita Zarasta, hame hennesistä, kello HelloKittyn. Joskus vois ehkä vähän katsoa kuinka rypyssä vaatteet on ennen kameran eteen menoa ja samoin kammeta naaman peruslukemille jotta sekin saisi pysyä kuvissa. No ehkä vielä joskus!

Aikomuksena on pitää nyt pari päivää "vapaata" opiskeluista ja ainakin kokata jotain todella hyvää ja puuhailla juttuja joita ei ihan perusarkena saa aikaiseksi.

Viikonloppuna aloitin hidastamisen tekemällä hernekeittoa kuivatuista herneistä ja siitä tulikin yllättäen hyvää! Kuivahernepusseissa on valmis ohje ja keiton saa vegaaniseksi simppelisti jättämällä lihan pois. Avainsanana on aika, muistaa laittaa herneet likoamaan yöksi ja muistaa katsella välillä muutaman tunnin kiehuvaa keittoa. Koska keittoon tulee vain ne kuivatut herneet, muutama litra vettä,halutessaan yksi pilkottu porkkana, suolaa, kuminaa ja sinappia, on keiton hinta toodella pieni. Satsista syö pieni porukka ihan kepeästi eikä tarvitse miettiä säilyketölkin haittoja tai mahdollisia lisä/säilöntäaineita. Ihan ehdoton säästöruoka ja arkisoppa, ei kannata siis pelätä, homma ei vaadi taitoa vaan ainoastaan aikaa (ja senkin ajan voi kuluttaa itse nukkuen,tehden töitä tai vaikka mäenlaskussa kuten allekirjoittanut).

lauantai 25. helmikuuta 2012

DIY farkkushortsit

Olen vähän hassahtanut farkkuihin, alkuviikosta kirpparilta mukaan lähti 2,5e erinomaisessa kunnossa olevat siistit tummansiniset crockerin farkut ja nyt toiselta kirpparilta lähti mukaan euron kappalehintaan Miss sixtyt ja Jamekset, kaks aika erilaista klassikkoa siis (vähän eri meriitein klassikot kenties). Kumpienkin kohtalo oli kuitenkin sama; tulla shortseiksi! Nappasin pari kokoa "liian isot" farkut sovittamatta mukaan (ja jätin monet kivat sinne koska koot oli ihan jättimäisiä tai niistä ei ollut tietoa) ja olivatkin sitten ihan just sitä mitä halusin! Korvan takana oli vankka tieto että vanhemmat farkut on vähän pienempää tuumakokoa kuin nykyiset ja Missyt on kaposta mallia, toimii!

Dokumentoin prosessia vähän ja lauantai-iltapäivä kulukin kivasti farkkuja napsiessa. Mitään hurjan erikoista en farkuille tehnyt, mutta jos jollekin  diy shortsit on tuntemattomuus, voi tästä olla vähän apua tai inspiraatiota.

Lähtökohta



Ensi sovituksella merkkasin leikkausviivan lyijykynällä polven tienoille ja saksin farkut siihen mittaan. Sitten käärin lahkeita ja mallailin mikä mitta olisi toimivin- lyhensin taas ja lopulta löysin passelin mitan. Housut pois ja mittasin lahkeen pituuden niiden ollessa käärittyinä (tämä on haluttu mitta), avasin kääreen, mittasin pituuden ja vähensin siitä puolet erotuksesta haluttuun mittaan nähden (esim; haluttu mitta 40cm, nykyinen mitta 50 cm, erotus on 10 cm joten leikkaan pois 5 cm, got it?). Taas pöksyt jalkaan ja mallaamaan käänteen paksuutta, mikäli ei vieläkään miellytä, trimmaan vähän pois.


Ah James!



Jamekset napsaistuina
Kun leikkaa lahkeen suoraan naps pois  farkuissa, jää takaosa automaattisesti hieman pidemmäksi mikäli on ennen leikkausta antanut vyötärön olla rauhassa (eli etuosa on takaosaa alempana). Takaosan kuuluukin olla pidempi jos ei halua pepun vilkkuvan minishorteissa, joten ei hätää! Mikäli vyötärön tasaa, kannattaa trimmailla rauhassa ja varmistaa että lahkeet on sekä eestä että takaa halutun mittaiset. Jotkut tykkää myös siitä että lahkeet pyörtää takaa (helppo saavuttaa jos leikkaa lahkeet pois kun ne on jalassa).

Nappisiirto formula

Koska Jamekset oli ylhäältä vähän liian löysät siirsin napin paikkaa. Vanha napin paikka on vähän oikealla nykyisestä- parsittu kohta näkyy vähäsen (mutta ei onneksi liian paljoa). Irrotin napin vähän epäortodoksisesti, eli halkomalla kangaskerroksia napin takaosan reunoilta saksilla yksi kerrallaan kunnes napin takaosa pääsi pullahtamaan etupuolelle (muun napin kanssa siis).

 Jäljelle jäi pieni reikä, jonka parsin. Uusi napinreikä syntyi sitten saksilla ja pienen pienellä napsaisulla, napin takaosan tulee juuri ja juuri pujahtaa reiästä jotta nappi ei pääse jatkossa karkailemaan. Tada! istuvammat farkut. Nappi on tietysti vähän vinossa nyt mutta vyötärölinja muodostuu lähinnä kivan moderniksi eikä synny kurttuja tai ryttyjä- mitään valtavaa napin siirtoa ei siis noin vain voi tehdä, kangas menee silloin ryttyyn ja syntyy outo lopputulos.

Valmiina! Kuvassa mukana pönötysasento ja alaviiston kuvakulman aiheuttamat oudot mittasuhteet
 Lahkeissa on pienet käänteet jotka on vain silitetty, ei siis ommeltu kiinni jotta pituutta voi muokata halutessaan vielä hieman. Silitys riittää hyvin kun farkku on sopivan paksuista.Missyt kokivat vähän enemmänkin kuin pelkkää saksimista.

Toisen uhrin alkuasento




Missyt leikkasin samalla tekniikalla kuin Jamekset mutta pituutta jäi enemmän ja lahkeen käännös on vain yksinkertainen.

Koska käänne on yksinkertainen, ompelin käsin käänteen paikoillee, tekemällä pistoja lahkeen reunasaumoihin. Halutessaan käänteen reunan voi ommella kiinni kokonaan esim piilo-ompelin, mutta reunojen ompelu pitäisi riittää hyvin pitämään käänne paikoillaan.

Sitten messiin sabluuna, tuputin (esim palanen vanhaa petaria tai muuta samasta jutusta tehtyä), sanomalehteä, teippiä ja kangasmaalia. Sanomalehti sujautetaan lahkeeseen ettei vaan mene väri läpi (mahdollisuus aika pieni mutta olemassa kuitenkin) ja sabluuna teipataan paikalleen. Valitsin tuollaisen kivan tähden näitä varten. Sabluunan voi värkätä itse ihan paperista, kartongista tai piirtoheitin kalvosta saksien tai kirurginterän avulla. Mulla nyt oli valmis sabluuna messissä. Sitten vähän kangasmaalia tuputtimeen ja painelemaan maalia varovasti sabluunan läpi kankaalle. Maalia kannattaa ottaa tuputtimeen vain vähän kerrallaan jotta se ei pursua sabluunan reunojen yli ja pilaa kuviota kankaalla.  Tähtäsin vähän kuluneeseen lookiin, joten tuputtelin maalia erilaisella painolla ja maalin määrällä eri kohtiin. Sitten annetaan vähän kuivua ja pääsin takalahkeen kimppuun.


Taakse samalla tyylillä toinen tähti! Olen siis käyttänyt vain osaa sabluunasta, teipannut sen kiinni kankaaseen niin että osa on jäänyt ulkopuolelle ja laittanut teippiä niiden sabluunan reikien ylle joiden ei kuulu tulla kankaalle. Kun halutut kuviot on valmiit, otetaan silitysrauta kauniiseen käteen ja silitetään kuumalla ohuen puuvillakankaan läpi jotta kuviot kiinnittyy kunnolla ja kestää pesun.

Valmista!

Oon näihin ihan supertyytyväinen, samoin kuin Jameksiin


Vähän jäi epäilyttämään näyttääkö katkennut sakara tyhmältä..


All done! Rauhassa tehdessä aikaa sai kulumaan muutaman tunnin mutta olipa sen arvoista! Usein hosun enkä jaksa mittailla mutta lopputuloskin on silloin ollut vähemmän tyydyttävä. Nyt oon valmis kesään ja sitä ennen kevääseen kivojen sukkiksien ja shortsien kera. En ole hirmuisten kulutusten tai niittien ystävä joten farkuista tuli aika omannäköisiä- tyttömäisiä ja simppeleitä.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Move that body eli vähän juttua BodyBalancesta

Kuva googlesta, alkujaan LesMillsin

Lukukausien/vuodenaikojen vaihtuessa on aina jännät pari viikkoa, kun erilaiset liikuntakurssit rävähtävät kalentereihin ja yritysten/yhdistysten tms sivuille. Vaikka olen vannoutunut tanssin ystävä, tänä "keväänä" olenkin löytänyt itseni BodyBalance tunneilta.  Yliopistomme tarjoamaa BodyBalance kurssia kuvataan näin;


Les Mills BodyBalance™- tunneilla keskitytään kehon ja mielen hyvinvointiin. Tunti koostuu tasapaino-, liikkuvuus-, voima-, venytys- sekä erilaisista rentoutusharjoituksista. Ohjelma on uusiseelantilainen konsepti, joka on koreografioitu kauniiseen ja inspiroivaan musiikkiin. BodyBalance™ venyttää ja vahvistaa lihaksia, jänteitä ja nivelsiteitä, parantaa koordinaatiota, tasapainoa ja stressinsietokykyä sekä opettaa oman kehon ja mielen hallintaa.


Kuva googlesta, alkujaan LesMillsin

Eli BodyBalance kuuluu jo suht kuuluisaan Les Mills konseptin ryhmään. Ohjelma vaihtuu aina kolmen kuukauden välein (nyt menossa nr.56) ja jokainen on rakennettu soljuvien musiikkien ympärille niin, että musiikki tukee aina tehtäviä liikkeitä kivasti.
(kuva google, alkujaan les millsin

Olen käynyt nyt kolmella tunnilla ja joka kerta kokenut tunnin vähän eri tavalla; on yllättävää, kuinka paljon notkeus ja tasapaino vaihtelee viikoittain vaikka arkirutiinit olisivat suht samanlaiset. Peruskuntoni alkaa olla ehkä jo ihan ok tasolla ja venyn aika hyvin joten siitä tasolta lähdetään. Joka tunnilla saa jalat tärisemään ja vatsalihakset saa ihan kunnolla vastusta pitkiä jaksoja. Vaikka kyse on siis joogan ja pilateksen yhteensulautumasta, ei tunneilta puutu haastetta. Useille liikkeille on lisäksi monta eri vaikeustasoa, joten jokaiselle löytyy oma juttunsa. Koska ohjelma vaihtuu tasaisin väliajoin pääsee kokeilemaan aina jotain uutta jos vaikka käy vain yhden kurssin vuodessa. Tanssin ystävää ihastuttaa koreografian soljuvuus, liikkeyden esteettisyyteen on kiinnitetty huomiota tässä ihan kunnolla! Lisäksi musiikin vaihtuminen liikesarjan vaihtuessa tuo kivaa lisää tunneille, sekä auttaa muistamaan liikesarjat (kuten tanssissakin).

Tunteihin (nr.56 ohjelmassa..) kuuluu perinteiset aurinkotervehdykset, keskivartalon kiertoja, tasapainoharjoituksia, isohko kimppu vatsalihasharjoituksia sekä keskivartaloa ja jalkoja voimistavia sarjoja. Lopussa venytellään vielä rauhallisemmin ja rentoudutaan. Itse olen kiinnittänyt huomiota eritoten siihen, kuinka alaselän avausta ja rentouttamista korostetaan monissa liikkeissä. Myös hartioiden rentoutus onnistuu näillä tunneilla- suosittelen kaikille niska-hartiaongelmaisille siis!

Tunneille ei tarvitse muuta kuin mukavat joustavat liikuntavaatteet ja mahdollisesti joogamaton mikäli liikuntapaikka ei sitä tarjoa. Vartalon hallinta paranee taatusti ja tasapaino kehittyy, samalla saattaa ihastua rentouttaviin musiikkeihin ja tunnin mittaiseen hengittämiseen keskellä arkea.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kurkataanko keittiöön?

Tämän asunnon keittiön kutsuminen keittiöksi on jo aikamoista liioittelua. Puhutaan ehkä mieluummin keittokomerosta, keittiösyvennyksestä jos rehellisiä ollaan. Keittiössä on neliöitä ehkä yksi tai kaksi, sen verran että kaksi ihmistä mahtuu mutta se on siinä. Vaikka useasti pöytätilan vähyys rassaa, on se kuitenkin minun keittiöni, ekan kämpän eka keittiö. Keittiössä on syntyneet niin ekat juustokakut kuin epäonninen paahtovanukaskin, lukuisat piiraat, ihanat pitsat sekä monet letut. 

 Aloitellaan pöydästä, siellä asuu muunmuassa teetä sekä suloiset suola-ja tee sirottimet.
 Mikron päällä asuu irtoteetä ja parit teepaketit sekä popcornmaustetta.
Jääkaapin ovissa on matkamuistoja, runonpuolikasta ja myyn pannukakku ohje.

 Jääkaapin päällä, mikron rinnalla on rivi mausteita, mm. meiramia, persiljaa, vegemix mausteseosta ja jotain mystisiä siemeniä/pähkinöitä tuossa pestopurkissa.
 Lieden yllä on kahdet pienet hyllyköt, lisää mausteita! Kurkumaa, viherpippuria, pizzamaustetetta, currya, tinjamia jne.
 Tiskikaappi eli astioidensäilytyskaappi, erillistä säilytyskaappia astioille ei nimittäin ole.


 Tiskipöydän reunalta löytyy parit suloiset lasiesineet sekä irtoteevempele.
 Lieden vastaisella seinällä on magneetti lista sekä nauloja, roikkuu kaikenmoista hyödyllistä, kuten wokkipannu.
 Lieden ja jääkaapin välissä on pien hyllykkö täynnä kuivaruokaa sekä uskollinen vedenkeitin pastapurkin päällä.
Kuivakaapissa on luonnollisesti kuiva-aineita, tykkään noista hillopurnukoista kamalasti, niissä asuu tosin jauhoja.

tiistai 21. helmikuuta 2012

Muumimamman laskiaispullat

Luotin perinteiseen Muumimamman ohjeeseen pullien kanssa. Muumi-sunnuntai alkoi viikonlopun muumijaksoilla, sitten myöhemmin Muumimamman keittokirjan pullaohjeen seurailulla ja kun taikina kohosi luin vielä ikuvanhoja alkuperäisiä muumisarjakuvia! Pullat onnistuivat mainiosti muumikarmalla siis. Ja taikina kohosi ihastuttavalla tavalla, Mammaan voi luottaa.




Laskiaispullat (syntyy 20-25 kpl)

100g voita
1 dl sokeria
1 tl kardemummaa
1 tl suolaa
50g hiivaa
3 1/2 dl nestettä (esim puolet maitoa/vettä)
8-9dl jauhoja

Väliin mansikkahilloa ja kermaavaahtoa (itsellä kokeilussa alpro soyan uusi vispikerma tomusokerin tuhdittamana)

Sulata voi. Sekoita hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen, lisää sokeri, suola, kardemumma sekä hiljalleen jauhoja. Alusta jauhoja kunnes taikina on kimmoisa muttei liian kova, eli irtoaa justiinsa kulhon reunoista. Lisää sitten voisula, alusta ja lisää tarpeen mukaan jauhoja. Anna kohota 30 min leivinliinan alla. Pyörittele sitten pullia ja anna kohota 15 min liinan alla, paista 200 asteessa noin 10-12 minuuttia. Jäähdytä, leikkaa hatut, vispaa kerma ja täytä pullat hillolla ja kermavaahdolla.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Mäenlaskupäivän maistuva päivällinen eli Vuohenjuusto-kasvispiiras



Pitkästä aikaa piirakkapäivä! Ensin piti syntyä ihan peruskasvispiirakkaa, mutta kaupassa iskin silmäni vuohenjuustoon. Siitä syntyi ajatus piirakasta jonka kruunaisi vuohenjuusto ja tuli niin hyvää. Parilla simppelillä aineksella täytteestä tuli makoisa ja makumaailma pysyy kivan yhtenäisenä. Pohjakin vaikuttaa sangen terveelliseltä siinä mielessä, että valkoisia jauhoja en käyttänyt ollenkaan.

 Kun piiraan ottaa uunista, on pohja tosi haparon rapeaa (mikäli haluaa, taikinaan voi lisätä kananmunan tai lisätä nesteen määrää) mutta levätessään se kyllä kovettuu. Lisäksi en ole ihan varma rasvan määrästä, käytin nimittäin margariinin loput ja mitta on siis summittainen. Täyte on sen sijaan täysikymppi ja sopii hyvin pohjan kanssa yhteen.

Pohja:

2 dl täysjyväjauhoja
1 dl ruissihtijauhoja
noin 150g margariinia
loraus vettä

Täyte:

noin 2dl parsakaalin nuppuja(pakaste)
1 tomaatti
noin 70g vuohenjuustoa
1 prk ruokakermaa
pizzamaustetta
suolaa
1 luomumuna
juustoraastetta kaks kourallista

Lämmitä uuni 200 asteeseen.
Nypi voi ja jauhot yhteen, lisää vettä niin että taikinan rakenne on sopivan jämäkkä ja notkea, taputtele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Sulata parsakaalit mikrossa, purista vettä pois ja levitä piiraspohjan ylle. Viipaloi tomaatti ja lisää piiraaseen parsakaalien lomaan. Lohko vuohenjuustoa pieniksi muruiksi ja ripottele ylle. Vatkaa kulhossa yhteen ruokakerma, suola, pizzamauste ja kananmuna, kaada piiraan ylle ja ripottele päällä juustoraaste. Paista noin 25 minuuttia  tai kunnes pinta on saanut nätisti väriä.

torstai 16. helmikuuta 2012

Nokkoslettuja tacotäytteellä


Ensisilmäyksellä ehkä vähän jännä kombo, mutta käytännössä eri. Kun nokkosta käyttää kuivattuna vajaan desin verran, sen maku ei lyö yli letussa ja toisaalta mausteinen, hieman tulinen täyte tuo suht neutraaleihin lettuihin lisäpotkua. Bonuksena; kaikki aineet voi löytyä valmiina kaapista ja nokkosen voi korvata helposti pinaatilla jos ei kesällä istunut puskissa keräämässä nokkosta. Aikaa valmistamiseen menee tosi vähän (eikä juurikaan rahaa). Vain lettujen paisto kuluttaa minuutteja. Tässä yhdistyy jotain tosi suomalaista ja vähän mukamas- meksikolaista, maistuu siis varmasti monelle.

 Koska ohje on täysin omasta päästä enkä kirjoittanut sitä ylös, on nää kuin ohjeviivoja vaan. Paistoin itse osasta taikinasta makeita lettuja, eli jaoin taikinan kahteen osaan ennen kuin lisäsin nokkosta, mutta hyvin voi tehdä koko satsin suolaisiksi letuiksi, silloin syöjää kohden tulee noin 4-5 lettua, riippuen paistajan taidoista ja pannun koosta.

Nokkosletut tacotäytteellä (2-3 hengelle)

lettutaikina:

3 munaa
2 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyväjauhoja
6 dl nestettä (esim 4 dl maitoa, 2 dl vettä)
1 dl kuivattua nokkosta / 1 pala pakastepinaattia

Täyte:

1,5 dl soijarouhetta
1/2 pss tacomaustetta
1 paprika
1 sipuli
juustoraastetta

Valmista lettutaikina sekoittamalla kaikki aineet hyvin yhteen, anna turvota.
Silppua sipuli ja paprika, kuullota öljyssä pannulla. Lisää soijarouhe ja vettä(noin 3 dl) sekä tacomauste. Anna veden imeytyä rouheeseen ja lisää sitten vettä hieman lisää jotta seos ei jää kuivaksi. Lisää joukkooon vähän juustoraastetta. Anna porista kannen alla ja paista sillä välin letut. Tarjoa täytteen kanssa juustoraastetta.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Intialainen bataatti-kikhernepata

Ystävänpäivä ateria rakentui parin rakkaan ympärille; bataatin ja kikherneen nimittäin. Helmikuun Oliviasta bongasin tämän ohjeen ja päätin samalta istumalta että reseptiä olisi pakko koettaa, joten tiistai valikoitui varsin passeliksi päiväksi sille. Ulkona vihmoi liikaa joten padan porina sisällä ja mausteista irtoavat tuoksut toivat ystävänpäivään ihanaa lisälämpöä. Nam, tykkäsin kovasti tästä ja myös bataattia vähäsen vieroksuva tykkäsi, joten mikäli bataatti on ollut sinunkin makuusi aina liian makea, tämä ohje saattaisi olla Se Oikea bataatti resepti sinulle.




Haluaisin nimetä tämän ruuan "Bataatin leikkauksen sietämätön rankkuus-pata" mutta se ei ehkä imartelisi ruokaa. Pakko sanoa kuitenkin että bataatin kuoriminen ja leikkaaminen kuutioiksi vaatii vähän käsivoimia ellei omassa laatikossa komeile vastateroitettua veitsisarjaa, ja veikkaan että silloinkin tarvii vähän hikoilla saadakseen bataatin palasiksi. Kovempaa mötikkää saa vähän aikaa hakea. Mutta se on vaivan arvoista! Ehdottomasti.

Ja vaikka ruokaan tulee monta erilaista maustetta, ei kannata dissata yhtäkään, kombinaatio on tosi mallikas eikä mikään mauste saa ylivoittoa toisista. Niin, ja valitse sellainen valmistuskattila/kasari, johon on kansi, sillä padan tulee antaa hautua!
Intialainen bataatti-kikhernepata.(4:lle, ohje vähän modattu alkuperäisestä)

1 bataatti
1 iso sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 vihreää chiliä
2 tl inkivääriä (valmisjauhettua maustetta)
1 tl kurkumaa
1 tl juustokuminaa
1 tl korianterinsiemeniä
1/2 tl mustapippuria
3 nelikkaa
1/2 tl kanelia
2 rkl öljyä
500g tomaattimurskaa
1 kasvisliemikuutio + 4dl vettä
1 prk kikherneitä
ripaus suolaa

Kuori ja leikkaa bataatti parin sentin kuutioiksi. Kuori ja hienonna myös sipulit. Halkaise chili, poista siemenet, siemenkodat ja kalvot ja hienonna.
Jauha yhteen kurkuma,korianterinsiement,juustokumina,mustapippuri,neilikka ja kaneli (vaikka kulhossa jos ei ole huhmaretta kuten mullakaan ei ole). Kuumenna öljy isohkossa kasarissa/kattilassa, lisää mausteet ja paista miedolla lämmöllä pari minuuttia. Lisää sipulit ja kuullota, älä anna sipuleiden ruskistua ja tarttua pohjaan. Lisää sitten bataattikuutiot,chili ja inkivääri, paista hetki ja lisää tomaattimurska,kasvisliemikuutio+vesi sekä kikherneet. Mausta suolalla, laske kansi kattilan päälle ja anna hautua porista 25-30 minuuttia.
Tarjoa esim riisin tai couscousin kera.

perjantai 10. helmikuuta 2012

Ajanhallitsija

Tilasin Papershop.fi :stä kalenterin salamana sen jälkeen kun eksyin Lilyyn Jennan palstalle. Luin joskus aiikoja sitten Jennan blogia ja nyt vasta, kompuroituani pitkästä aikaa Lily.fi :n puolelle huomasin Jennan palstan. No se siitä, innostuin kuitenkin näkemästäni kalenterista ja vinkkauksesta aleen, joten kun postiluukusta pullahti  ihanaakin ihanampi kalenteri + sulostuttavia to do- post-it lappuja. Pitää kehaista Papershoppia, tein tilauksen viikonloppuna ja tiistaina tuli tieto että tilaus on lähtenyt ja keskiviikkona se tuli jo. Lisäksi nettikauppa toimi tosi mutkattomasti, vähän ehkä ärsytti että alv lisättiin vasta tilausvaiheessa summaan postareiden kanssa, eli tuotteen hinta ei sisällä nettikaupassa katsellessa alv:ia. Tuollainen pikkujuttu ei nyt kuitenkaan haitannut, sen verran nopea oli toimitus ja prima kunnossa oleva tavara vastasi odotuksia täysin.

Ihanat harmaat kannet on pehmeintä nahkajäljitelmää ikinä, haluun vaan silitellä!
 Ihana 2012 kalenterini, entinen oli siis pikkuinen lukuvuosikalenteri, jonka sivut alko käydä tuskastuttavan pieniksi mun suttukäsialalle ja lukkarille. Käytän kalenteria lukujärjestyksenä samalla joten vaadin sivut joilla on kellonajat. Kalenterin edessä istuu suloiset post-it laput. Tässä yhdistyy kaksi maailman ihaninta juttua yhdessä; tarralaput sekä to do- listat. Perfect!

Kalenterissa on ihania ajatuksia jokaiselle kuukaudelle ja lisäksi paaljon tilaa kaikelle kirjustelulle. Mulla on tapana käyttää kalenteria myös erilaisten muistiinpanojen (ja reseptienkin) säilytykseen joten kirjoitustila on tarpeen. 

Bonuksena löytyy ravintopyramidia, ravitsemustietoa, muuntotaulukoita, eri maiden pyhäpäivät ja viinitietouttakin. Oon ihan ihastunut tähän! Kalenteri on arkena niin vahvasti menossa mukana että päätin vihdoin vähän panostaa. Kesäisin ja lomilla elän kuin pellossa ilman mitään kalenteria mutta muutoin se on aika pakollinen tätänykyä.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Jääkaapin uumenista löytyy..- päivä; kasvis-tofupastaa sekä marja-omenapiirakka

Kun jääkaapissa "ei ole mitään" se tarkoittaa yleensä sitä että siellä on vähän yhtä ja toista mutta ei tarpeeksi paljon jotain tiettyä minkä pohjalta tekaisisi aterian. Eikun härkää sarvista ja hyödyntämään jääkaapin heittiöt! Tänään vuorossa pastaa ja marjapiirakkaa, kaikki aineet suoraan kaapin heitteille jätetyistä!




Pasta-ateria alkoi rakentua ihan vaan rusettipastan olemassaolon varaan. Pastan kaveriksi muodostui vähänniinkuin kastike kasviksista ja tofusta. Ja yllättäen, tästä tulikin ihan huippuhyvää! Paljon nopeammaksi ja kivuttomammaksi ei ruuanlaitto kiireen keskellä tule. Ylpeilen enemmän kuin yleensä koska ruuassa on tofua, tuota suht kummallista mötikkää, jota en aiemmin osannut valmistaa maukkaaksi niin millään. No nyt on kaveristuttu!

Kasvis-tofupasta (2-3 riippuen pastan määrästä)

1/2 paketti marinoitua tofua
3/4 punainen paprika
1 sipuli
1/3 rasiaa yrttituorejuustoa
1 reilu rkl valkosipulirouhetta
loraus soijakastiketta
noin 1 tl paprikamaustetta
oliiviöljyä
rusettipastaa

Laita pasta keittymään.
Silppua sipuli ja kuullota oliiviöljyssä kattilassa. Pilko paprika pieneksi, lisää sipulin kaveriksi ja hauduta kannen alla kun pilkot tofun kuutioiksi. Lisää tofu seokseen ja kippaa mukaan mausteet, alenna lämpöä puoliteholle ja anna hautua vielä kannen alla kunnes pasta on kypsää. Lisää sitten tuorejuusto tofuseokseen, sekoita hyvin ja kaada valutetun pastan joukkoon, sekoita ja tarjoile!
Vähän tärähti, oli niin kiire päästä maistamaan! 
Marjapiiraan inspiraatio-ohje oli Pirkassa mutta enpä jaksanut noudattaa, ohje siis omasta päästä. Tästä tuli jotenkin tosi kuohkeaa ja mehevää, nousi paljon uunissa ja oli jotenkin kakkumainen melkein. Tosi kiva ja vähän erilainen siis!

2 kananmunaa
2 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyväjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
2 dl rypsiöljyä

pakaste marjoja ja omenasiivuja noin 4-5 dl.

Vatkaa munat ja sokeri, lisää kuivat aineet sekä öljy, sekoita. Kaada taikina piirasvuokaan (standardi koko) ja ripottele ylle marjat ja omenasiivut. Paista 200 asteessa uunissa keskitasolla noin 25 minuuttia. Sit syömään ! Loistava hätävara vaikka jos pitää saada äkkiä jotain kahvin/teen kaveriksi.

lauantai 4. helmikuuta 2012

Lauantai-löydöt

Kaupunkikierroksen tarkoituksena oli tsekata Forumissakin tapahtumaa tarjonneet Pekka festarit sekä kipaista kirpparille. Poikkettiin kuitenkin myös Ur&Penn:in alessa ja nappasin mukaan jotain todella somaa, vaikka vannoin etten osta mitään. Yleensä ottaen koetan panostaa enemmän laatuun kuin määrään ja tänäänkin kävin läpi koko vaatehuoneen ja heitin kirppispinoon reilun sylillisen vaatetta. Saa sitä joskus kuitenkin langeta. 


koru Ur&Penn, paita Zara
Tämmöinen kaulakoru tarttui mukaan, helmet ihan muovia ja koru sidotaan kaulaan tuon leveähkön nauhan avulla. Korun suloisuus ja näyttävyys ihastutti, tällä saa arkeen aikamoista luksusta sitä kaivatessa. Koru lähti puoleen hintaan joten kehtasin ostaa.


Kirpparilta löysin jo toistamiseen jotain Made in Finland. Ihanan virheä retro toppi on lyhyttä mallia, ei siis ylety edes vyötärölle asti kunnolla joten passaa tumman topin ylle mainiosti tuomaan väriä. Toppi on Salosta kotoisin! Rakastan näitä Suomi löytöjä kohtuuhintaan (pari kuukautta sitten löysin punaisen, valkokuvioidun essumekon muutamalla eurolla). Toppi maksoi 2 euroa eikä tule varmasti hajoamaan koskaan, istuu kuin nakutettu sitä paitsi! Aikoinaan kokoluokitukset oli vähän jotain muuta, joten pari kokoa "liian iso" numero on todennäköisesti vanhoista vaatteista ylle hyvin istuva. Lisäksi materiaalit on aika kaukana lurpahtavista tekokuiduista, ei voi kuin iloita!

Ostin myös ruokakaupasta jotain uutta, nimittäin kauan ihmettelemäni persimon! Vielä en uskaltanut maistaa, pitäisikö sen olla pehmeä vai kiinteä vai mitä kun sen syö?