tiistai 26. kesäkuuta 2012

Maukkaat lämpimät voileivät

kuva: Pupulandia 


Totta puhuakseni en ole paljoa ehtinyt kokkailla, saati leipoa mitään uutta. Tällä hetkellä mulla ei ole edes kameraa joten punnitsen vähän vaihtoehtoja tämän blogin kanssa, ilman kameraa on hitusen hankala jatkaa mutta katsotaan mitä tulevat päivät ja viikot tuovat tullessaan. 

Kaveri teki supermaukkaita lämpimiä voileipiä kuitenkin pari päivää sitten (itse leikkasin apetina juuston apukokkina) johon inspiraatio löytyi Pupulandian Jenniltä . 

Maukkaisiin lämpimiin voileipiin tuli meillä ainakin pestoa, kananmunia, pakastemaissia, apetina fetaa, tomaattia, juustoa, mausteita ja toki ruisleipää. Niin hyvää! Ja ehdottomasti täyttävää, seuraavana päivänä jääkaapista syötynä ehkä vielä parempaa kuin suoraan uunista. Ei Jenni turhaan kehunut. 

Ohjeen voi kurkata tuolta Pupulandian puolelta, koska itse en ollut tekemässä alusta asti meidän leipiä, en tiedä salaisia ainesosia enkä ohjetta suuremmalti. 

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Virkatut bikinit step- by- step final + alaosan ohje

Done & Done, nimittäin nämä virkatut bikinit vol 2. Viimeksi nähdessä bikinikappaleista toinen oli valmis, toinen kesken. Sittemmin olen virkannut kappaleet loppuun, punonut nyörit ja ommellut niskalenkin kiinni bikinilappuihin, pujottanut alemman nauhan osien alareunasta läpi ja voila! 

Ohje tosiaan alkujaan Novita kesä 2012, lankana kotiväki. Langan menekki on tosi vähäistä yläosaa varten. Yläosa ja alaosa syntyivät yhteen yhdestä kerästä itsellä myös, riippuu virkkuutiheydestä ja koosta pitkälti tämä tosin. 



Alareunassa on tosiaan 1 pylväs, 1 kjs, 1 pylväs jne rivi, jonka läpi sujautellaan tuo nyöri. Bikinikappaleet voi ommella/sitoa langalla myös keskeltä kiinni toisiinsa ja tehdä yhden pitkän nyörin sijaan kaksi rinnanympäryksen kattavaksi. Nämä nyörit kiinnitetään bikinikappaleiden uloimpiin alakulmiin, samalla tavalla kuin niskalenkin nyöritkin on ommeltu (neulaa+lankaa tai solmitaan vain nyöri kiinni kahden pylvään välistä.)

Olen siis ommellut, ompelulangalla niskalenkin nyörit bikinikappaleiden yläkulmiin! Sama onnistuu myös kotiväellä tai kehittelemällä erilaisia solmintatapoja, huomasin kuitenkin että langan ja neulan ottaminen kauniiseen käteen saa aikaan siistin lopputuloksen.


Koska bikinien alaosasta tuli kysymystä, tässä vielä introa siihen: Alaosa virkataan kahtena kappaleena, joka ommellaan kiinni haarasauman kohdalta. Koko kappale tehdään pylväinä.

Alaosan tekeminen on vielä helpompaa kuin yläosien; tarvitsee vain pylväitä ja ketjusilmukoita, ei muuta! Lisäyksetkin ovat helppoja. Oma tekeleeni menee suunnilleen tämän ohjeen mukaan, lisäilin ajoittain vähemmän, ajoittain enemmän ja kappaleeseen tuli eri verran kerroksia kuin ohjeessa. Jokaisen kroppa määrää kerrosmäärät, joten nämä ovat ohjeellisia. Ohje on Novitan kesä2012 lehdestä, tässä koetan selittää sen yksinkertaisesti:

Alaosa aloitetaan etukappaleesta näin: 

Virkkaa 16 ketjusilmukkaa. 
Virkkaa sitten 3 kjs (vastaa seuraavan kerroksen ekaa pylvästä) ja sitten jokaiseen silmukkaan pylväs = 16 pylvästä. 
Tämän jälkeen lisää seuraavalla (eli 3 krs.) kerroksella molemmissa reunoissa 1 pylväs (eli tee ekaan/vikaan silmukkaan kaksi pylvästä). 
4 krs; 1 pylväs per 1 silmukka.
 5-8 krs; lisää kummassakin reunassa 1 pylväs (eli 2 p yhteen silmukkaan alussa ja lopussa). 
9 krs; lisää kummassakin reunassa 2 p (eli 2 p ekaan silmukkaan, 2 p tokaan silmukkaan, toista kerroksen lopussa).
Toista sama seuraavilla kolmella kerroksella. 
Tämän jälkeen, kerroksilla 13-21, lisää joka toisella kerroksella 2 pylvästä, joka toisella 1. 
Kerroksilla 22-29 kannattaa lisäillä sen mukaan mitä oma kroppa vaatii, Novitan (kesä2012) ohje kehottaa lisäämään jokaisella näillä kerroksella 1 p kummassakin reunassa). Ohjeellinen pylväsmäärä lopussa on 84. 

Takaosa aloitetaan myös 16 ketjusilmukalla ja virkataan sitten vaan pylväitä jokaiseen silmukkaan kuten etuosassakin.
 2-3 krs; lisätään 1 pylväs molemmissa reunoissa. 
4-11krs; lisätään kaksi pylvästä molemmissa reunoissa. 
12-32 krs; lisätään 1 pylväs jokaisessa reunassa. 
33 krs ei lisäyksiä. 
Ohjeellinen pylväsmäärä lopussa on 94. 

Alaosaa virkatessa kannattaa vähän mallailla mikä on oma koko, vaatiiko enemmän levennystä vai vähemmän ja tarvitseeko enemmän/vähemmän kerroksia kuin mitä ohje neuvoo. Kappaleet ommellaan niiden valmistuttua sitten langalla yhteen, punotaan nyörit kappaleiden kulmiin ja valmista on. Halutessaan kappaleiden ympäri voi virkata kerroksen kiinteitä silmukoita. 



Virkkauslangasta tehdyt bikinit ovat hieman läpikuultavammat ja "pitsisemmät" kuin kotiväestä tehdyt, joten mikäli alaosan tekee kotiväestä, on se vielä tiiviimpi kuin tämä oma kokeiluni virkkauslangalla.

Loppujenlopuksi sekä virkkauslangalla että kotiväellä tehdyt bikinit onnistuivat hyvin, vaikka niistä tuli kyllä todella erilaiset. Kannattaakin muistaa, että lanka ja oma virkkaus/neulonta tyyli vaikuttaa lopputulokseen todella paljon eivätkä nämä omat tuotoksenikaan vastaa esim. Novitan lehtikuvia, mutta silläpä ei ole väliä. Kunhan lopputulos miellyttää itseään on homma onnistunut.

Löydät täältä kuvan Virkkauslangalla tehdyistä bikineistä.
Löydät täältä osan 1 eli bikinien yläosan aloituksen.
Löydät täältä osan 2 eli bikinien yläosat pidemmässä vaiheessa.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Diy selästä avoin t-paita ja letitetty pääntie

Kauan aikaa sitten intoilin tästä paidasta, nyt sain vihdoin kuvattua oman versioni! Sitä ei ole edellenkään huoliteltu eli letitys vähän repsottaa toisesta reunasta, pitäisi ommella ensimmäinen lenkki kiinni. Tästä huolimatta kuvasin koska tykkään lopputuloksesta paljon jo nyt.

Alunperin huonosti istuva, suht pitkät t-paita hihat omaava paita muuttui tyköistuvammaksi ja halterneck-toppia mukailevaksi letitetyn pääntien avulla. Hihat olen leikannut aiemmin pois, samatien pääntien "resorin". 




Ohje letitettyyn pääntiehen löytyy linkitetystä merkinnästä siis, tosi helppoa ja nopeaa, nättiäkin vieläpä.

Kuva: coatscrafts.co.uk
Ylläoleva kuva on istuskellut Pinterestin kansiossa iät ja ajat- tuli vihdoin aika toteuttaa jotain samanlaista. Alkuperäinen ohje käyttää "ric rac" nauhaa, eli aaltomaista koristenauhaa. Itse päädyin virkkaamaan ketjusilmukoista nauhan ja tulos onkin hieman erilainen kuin alkuperäinen inspiraatio- osati myös siksi, että nauhani oli paaljon lyhyempi kuin kuvassa käytetty. Eroavaisuuksista huolimatta olen tosi tyytyväinen.

vähän tärähti, mutta vähemmän kuin moni muu. ei oo toi itselaukaisin mun kaveri vielä




Tähän tarvitsee siis yhden hyvin istuvan t-paidan, koristenauhaa tai itse virkatun ketjusilmukka nauhan, neulan ja lankaa, nuppineuloja ja sakset. Ompelukone optional.

Alkuperäinen ohje ohjaistaa aikas hyvin, mutta kerronpa vielä miten itse tein. Pingotin paidan pahvilaation päälle (laatikko paidan sisällä) ja aloin mallailla nauhaa selän päälle noin v:n malliin kuten kuvassakin. Nuppineulotin nauhan kohdalleen, aloittaen oikeasta hartiasta, päätyen vasempaan. Kun selän aukon muoto oli näin malliteltu, aloin muodostaa verkkoa lopulla langalla (jatkaen siis vasemmasta hartiasta nyt)  käyttäen kuvaa apuna. Nuppineulotin nauhan paikoilleen ja ompelin käsin v:n muotoisen reunan mukaan niin, että verkon reunat kiinnittyivät samalla. Leikkasin sitten selän auki v:n sisältä ja leikkelin pois v:n sisäpuolelle jäävän kankaan- reunat voi halutessaan huolitella nauhareunuksen alle käsin tai koneella.

Näiden lisäksi olen katsellut tälläistäkin:

kuva: es-toyaqui.com
Pitää yrittää pitää sakset erossa paidoista nyt hetken aikaa, kohta ei ole muita kuin muokattuja paitoja muuten kaapit täynnä ja vaikkei se olisi huono juttu, monen päivänä ihan perinteisen peittävät t-paidat ovat tarpeen. 

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Punainen linssisalaatti

Aika perus-salaattihan tämä on, mutta aika herkullisen ja raikkaan näköinen sentään! Ja onpahan yksi lisäkeino ujuttaa ruokavalioonsa linssejä.




Paritin salaatin Felixin yrtti-balsamico kastikkeella. Ensin vähän epäröin valintaani- kastike on suht voimakkaan makuista mutta tykästyin siihen kuitenkin. Aiemmin olen ostanut (ne harvat salaatinkastikkeet mitä olen ostanut ylipäätään) markkinoilta suoraan pientuottajilta ja kaupassa ollessani tajusin siihen syyn.

Kaupan salaatinkastike valikoima on ensinnäkin vähän kämäinen, toiseksi, lähes kaikissa salaatinkastikkeissa on kananmunankeltuaisjauhetta. Tai parhaassa tapauksessa pästöroitua kananmunankeltuaista. Olin aika äimistynyt siinä ainesosaluetteloja lukiessa mutta se helpotti myös valintaa; Yrtti-balsamico kastike sisältää vain sellaisia aineksia, joiden nimet tajuan. Eihän se mitään omatehtyä ole, mukana on säilöntäainetta yms lisää mutta suhteellisen järjellisen lyhyellä ainesosaluettelolla tässä mennään. Bonuksena lasinen pullo joka on vieläpä kivan muotoinen ja muutenkin stailattu etiketti kivasti.

Ja miksi ostin salaatinkastiketta enkä mausta salaattiani oliiviöljyllä ja mausteilla ? Teen kyllä myös edellä mainittua, mutta koen kyllä käteväksi että jääkaapissa on varuilla myös valmiskastike, joka saa ihan perussalaatiinkin potkua.



Punainen linssisalaatti

pari desiä pientä pastaa
2/3 prk go greenin punaisia linssejä
1 punainen paprika
1/2 kiinankaali
3 tomaattia
1,5 dl maissia (pakaste)

Pasta keitetään al dente, linssit huuhdellaan hyvin ja vihannekset, maissia lukuunottamatta, pilkotaan mieluisiksi palasiksi. Maissin voi sulattaa mikrossa/keitetyssä vedessä. Sitten vaan miksaillaan ja valmista on. Helppoa kuin mikä ja täyttävää kuitenkin.


keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Keskiviikon kivat ja inspiroivat

Irtoteen haudutin söpöllä teekannulla on kotoisin indiskasta

Voidaanko hetki keskustella siitä, kuinka suloinen tuo kuvassa näkyvä teepannu on? Se pitää napakassa otteessa teehaudutinta ja sulostuttaa minkä vain pöydän kulman hetkessä. Juotu tee oli Ekolossa myytävää Les Jardins de Gaia Lemonmatea, joka on super ihanaa mate teetä sitruunaruohon kanssa, ei muuta! Lupaa virkistää ja häivyttää uupumusta ja kyllä se ainakin ilostuttaa ja vetreyttää mieltä jos ei ihan maratonille asti saa törkättyä.

Samaan sarjaan kuuluu myös montaa erilaista rooboista, vihreää, valkoista, mustaa, yrtti ja mate-teetä. Kokeilen kyllä toistakin makua, heti kun on varaa ja kehtaamista ostaa jälleen yksi irtotee pussi hyllyyn.

Ihanan teen lisäksi halusin myös vinkkailla paria muuta ihanuutta:


Kinuskikissan vähän aikaa sitten julkaistu Kinuskikissa leipoo- tervetuloa juhliin! Kirja on ehdottoman herkku. Varasin teoksen kirjastosta heti kun kuulin moisesta ja tänään sain käsiini. Arvostan todella paljon sitä, että kirjan visuaaliseen ilmeeseen ja kuviin muutenkin on panostettu oikein kunnolla. Taattua kinuskimeininkiä resepteissä ja kirja sisältää ihanasti erillisesti ohjeita kakkupohjiin ja täytteisiin, saa käyttää luovuuttaan ihan rauhassa eikä kangistu suoraan kaavoihin. Toki valmiitakin ohjeita löytyy- niin kakkuihin, pulliin, muffineihin kuin suolaisiinkin paloihin. Suosittelen siis tsekkaamaan, ihan vaan vaikka ihanien kuvien takia.


Taikakaulin puolestaan on 16-vuotiaan Kriskan kirjoittama uskomaton kokkausblogi. Siinä missä itse 16-vuotiaana osasin kyllä laittaa ruokaa ja leipoa pullia, Taikakaulimessa tehdään onnistuneesti macaronseja, taitellaan huippuhienoja kakkuja ja kokataan kaikkea maukasta. Ei voi kuin ihailla! Taikakaulimessa on lisäksipä vielä rento ja kiva ote kokkailuun, liikoihin vakavuuksiin ei mennä. Reseptejäkin löytyy ihan yllikyllin. Uudistunut ulkoasukin sopii kuin nenä päähän Taikakaulimelle.

Mulla on jemmassa muutamat DIY-paidat ja virkatut bikinitkin ovat valmiit- kunhan saan siis päiväsaikaan kuvia oteltua, tulee pientä tutoriaalin poikasta tai ainakin pientä juttua niistä. Koska nakkikeittokin on vihdoin syöty, linssisalaattia tulee pöytään lähiaikoina. 

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Valkosuklaa-hasselpähkinämuffinit

Teinpä ihan ite, reseptistä lähtien.








 Menin kauppaan ostamaan piirakkatarpeita, lähdin sieltä muffinit mielessä. Mulla on pieni fiksaatio valkosuklaan käyttöön varsinkin muffinirintamalla ja kun näin Pirkan hasselpähkinä-valkosuklaalevyn hyllyssä, en voinut vastustaa. Ja nyt mikään muu ei sitten korvaa tota Pirkan levyä- sen on oltava se! Koko täydellinen, pähkinät kokonaisia ja suklaa paksuna levynä.

Nämä ovat sitten makeita, lämpiminä varsinkin tosi makeita, mutta viilentyessään valkosuklaa menettää suurimman imelyytensä. Saksanpähkinät ovat ihania sattumia ja tuovat kivaa rakennetta muuten kuohkean pehmoisiin muffineihin. Ulkonäöltäänkin kovin somia. Ehdoton haastaja marjamuffineille mutta painivat ihan omassa sarjassaan, eihän näitä voi verrata esim mustikkamuffineihin kuitenkaan.

Jos lounaaksi tekee vaikka vege-nakkikeittoa , voi hyvin mielin herkutella näillä! Keitto tekee melkein itse itsensä, jää aikaa leipomiseen.

Valkosuklaa-hasselpähkinämuffinit (12kpl)

4,5 dl vehnäjauhoja
3,5 dl sokeria
hippu suolaa
2 tl leivinjauhetta
1 kananmuna
2 dl maustamatonta jugurttia (+ 1/2 dl vettä mikäli taikina vaikuttaa ettei taikina yhtene kunnolla)
1 dl rypsiöljyä
1 levy Pirkan hasselpähkinävalkosuklaata

muffinipelti
muffinivuokia

Asettele muffinivuoat muffinipellin kolosiin ja lämmitä uuni 175 asteeseen.
Sekoita kulhossa yhteen jauhot, sokeri, suola ja leivinjauhe. Lisää jugurtti sekä kananmuna, sekoita hyvin. Sekoita mukaan vielä öljy ja miksaa kunnes taikina on tasaista.
Murskaa suklaalevy pieniksi sattumiksi- voit leikata veitsellä liian isoiksi jäävät palaset ja sekoita sitten suklaamurut kunnolla taikinan joukkoon. Lusikoi muffinivuokiin, tulee aika kukkuroita mutta anna mennä vaan, ne kohoavatkin vielä!
Paista 20-25 minuuttia uunin keskitasolla, testaa kypsyys tikulla ja jäähdytä hetki ennen tarjoilua.

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Mehevät mustikka-punaviinimarja muffinit (vg,l)

Leivosnälkää ei voi häätää millään- oli pakko tehdä muffineja. Ohjeen pohjana toimi mustikkamuffini ohje Leivonnaisia herkkusuille kirjasta, mutta olosuhteet määräsivät reseptin vähän muille maille. Tämä sopiikin sitten vegaaneille kanssa! Ja maito-ongelmaisillekin. Kaikille makeasta ja mustikoista pitäville kanssa. Nälkäisillekin.

 Mielestäni nämä ovat kuin muffinien perikuvat; pursuavat yli vuoasta ja ovat oikein tuhdin oloisia ulkoa.
 Rakastan miten mustikkasattumat värjäävät pieniä kohtia taikinasta siniseksi.


Näiden paistamisessa muffinipelti tai yksittäiset silikoniset muffinivuoat ovat must- taikinaa lapetaan yhteen koloseen nimittäin kukkurallinen joten pelkkä paperivuoka ei sitä kestä. Taikina on jämäkkää ja tuottaa ihanan meheviä muffineja siis.

Kananmunan sijaan ohjeessa on 1 rkl soijajauhoja- joten vegaanitkin pääsevät maistelemaan. Soijajauhoa löytyy suuresta osasta hyvinvarusteltuja ruokakauppoja ja taatusti ekokaupoista (ekolo, punnitse&säästä, ruohonjuuri).

Mustikka-punaviinimarja muffinit 12 kpl


5,5 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
0,5 tl ruokasoodaa
1 rkl soijajauhoja
3 dl kauramaitoa
1 tl vaniliinisokeria
1 tl vanilja-aromia
1 dl rypsiöljyä

Suuri kourallinen mustikoita (pakasteesta)
 pienenpi kourallinen punaviinimarjoja

muffinivuokia ja muffinipelti.

Kuumenna uuni 175 asteeseen.
Sekoita kulhossa yhteen vehnäjauhot, sokerit, leivinjauhe, sooda ja suola. Lisää sitten kauramaito, vanilja-aromi sekä soijajauho, sekoita hyvin. Lisää öljy ja sekoita taikina tasaiseksi. Lopuksi sekoita varovaisemmin mukaan marjat ja jaa taikina muffinivuokiin muffinipellissä. Tulee aika kukkuraisia 12 kpl mutta anna mennä vaan- taikina on aika jämäkkää ja kohoaa siten hyvin paikoillaan.Täytä muffinivuokakolot siis aivan täyteen ja vähän ylikin. Paista 20-25 minuuttia ja anna jäähtyä hetki ennen tarjoilua.